Lietolaiset ovat vaatimattomia

 

Lietolaiset juhlivat kunnan 675-vuotisjuhlia vuonna 2006.  Aurajoen suu on ollut maamme tärkein asutus- ja kauppapaikka jo hämärässä muinaisuudessa. Sen merkitystä korostaa sen turvaksi varustettu linnavuori. Tämä pakanuudenaikainen emäpitäjä oli Lieto.

 

Maan kohoamisen seurauksena ranta siirtyi kauemmaksi paljastaen uusia maa-alueita. Tälle alueelle varustettiin uusi linnavuori, Samppalinna. Vanhalinna jäi kauaksi sisämaahan. Näistä Liedon uusista alueista syntyi kaksi pitäjää: Nummi (Kaarina) ja Räntämäki (Maaria). Suomen heimon kauppapaikka siirtyi tälle alueelle.

 

Kun ruotsalaiset valloittajat sitten paljon myöhemmin alistivat maan alaisekseen, valitsivat he luonnollisesti tämän, maan tärkeimmän kohteen, hallintonsa tukikohdaksi. Täten hallinnollinen Turku syntyi Kaarinan, eli silloisen Nummen pitäjän alueelle. Kirkollinen mahti siirtyi tänne parisataa vuotta myöhemmin.

 

Aikajärjestyksessä siis Turku on näistä nuorin, Kaarina ja entinen Maaria sitä huomattavasti vanhempia. Alueen Nestori on ikivanha Liedon emäpitäjä. Kalevalassakin mainitaan Lieto ja Ilmarinen! Jos olisin lietolainen niin unhottaisin tällaiset nuoret tapahtumat ja viittaisin emäpitäjän hämärään muinaisuuteen.

 

Sellaisten vanhojen kaupunkien, joita ei ole koskaan perustettu, kuten Turun, iästä on turha touhuta. Mikä on kaupunki? Kaupungin merkkinä esitetään joitakin laitoksia kuten kirkkoa tai raatihuonetta. Rooman syntyvuodeksi esitetään vuotta 753 eKr. Silloin tarun mukaan veljekset Romulus ja Remus perustivat Palatinus-kukkulalle pienen kylän, jossa ei ollut sen paremmin kirkkoa kuin raatihuonettakaan. Se oli kuitenkin kaupunki. Tämän mukaisesti Turku oli kaupunki jo ennen ruotsalaisten valloitusta. Sen iästä on turha puhua, se on vanha ja sillä hyvä.  Syntyajan takarajan voi kyllä laskea maankohoamisnopeudesta.